Asiaa puheenjohtajalta

Ikäsyrjintää virallisesti

Julkaistu Sanomelehti Länsi-Suomessa

MIELIPITEET · 8.2.2017

 

Tiesittekö, että Rauman psykiatrian poliklinikka ei hoida 65 vuotta täyttäneitä potilaita? Vaikka mielenterveyskuntoutujalla olisi hyvä ja pitkä hoitosuhde Rauman psykiatrian poliklinikalle niin hänelle näytetään ovea kun hän täyttää 65 vuotta.

Tämän tammikuun 20 päivä koin todellisen järkytyksen. Tietooni tuli, että myös Rauman kaupungin tukitalo Merituuli heittää kaikki 65 vuotta täyttäneet mielenterveyskuntoutujat ulos toiminnastaan.

Olin itse suunnittelemassa ja ideoimassa Merituulen toimintaa viisi vuotta sitten. Siitä piti tulla monipuolinen matalan kynnyksen toimintakeskus mielenterveyskuntoutujille. Toiminnasta tulikin kohtuullisen hyvin suunnitelmien mukainen. Olin iloinen kun kaupunki sai tällaisen uuden ”turvasataman” monille mielenterveyskuntoutujille.

Nyt tuon paikan arvo putosi kolahtaen alas kun ovelle päätettiin laittaa lappu: Ei yli 65-vuotiaille! Ei niillekään henkilöille jotka ovat käyneet Merituulessa jo vuosia, ovat saaneet uutta toimintaa päiväänsä, saaneet tukea ja kannustusta kuntoutumiseen. Heillekin sanotaan: ”Kun täytät heinäkuussa 65 vuotta, niin et voi enää tulla tänne” vaan siirryt vanhuspalveluiden piiriin.

65-vuotias on tänä päivänä aktiivinen, vireä, yhteiskunnalle vielä hyvin hyödyllinen kansalainen. Monet jatkavat tämän ikäisenä vielä töitä suurella teholla. Usein eläkkeellä ollessaan 65 vuotta täyttänyt ihminen tekee paljon korvaamatonta vapaaehtoistyötä joka hyödyttää oikeasti yhteiskuntaa.

Eivät 65 vuotta täyttäneet ole vielä vuosiin, kymmeniin vuosiin, vanhuksia sillä lailla kuin minä vanhuksen käsitän. He ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen vireään elämään. 65 vuotta ei ole mikään viimeinen käyttöpäivä, ei edes parasta ennen leima.

Mistä syntyy tällainen Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja sairaanhoitopiirin päättämä ikäsyrjintä? Mistä järjestä tällainen ajattelu kumpuaa? Miksi 65 vuotta on heidän mielestään palveluiden lopettamisen aihe? Tämä on täysin järjetöntä, syrjivää ja haitallista.

Minä toivon, että joku asianosainen päättäjä kertoo minulle vaikkapa sen miten tällainen ikäsyrjintä on hyödyllistä, tarpeellista tai välttämätöntä?

Minä toivotan kaikki, myös 65 vuotta täyttäneet mielenterveyskuntoutujat ja kaikki muut kiinnostuneet henkilöt tervetulleeksi Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry toimintoihin. Meillä ei ole ikä-, eikä mitään muutakaan syrjintää.

Eivät 65 vuotta täyttäneet ole vielä kymmeniin vuosiin vanhuksia.

Luca Nordfors

puheenjohtaja, kokemusasiantuntija, Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry.

Skannattu Sanomalehti Länsi-Suomesta 9.12.2016

YHDENVERTAISUUS TÄNÄÄN

 

Unelmoin, että yhdenvertaisuuden periaate olisi meille kaikille itsestäänselvyys, mutta se on minun unelmani ja unelmien toteutumiseksi on tehtävä töitä. Olen tehnyt työtä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi lähes 40 vuotta. Olen työskennellyt tietysti itsenikin takia, mutta erityisesti omalta osaltani yhteiskunnan parantamiseksi niiden puolesta joilla ei ole ehkä yhtä paljon rohkeutta ja tahtoa kuin minulle on suotu.

Tuolloin 70-luvun lopulla Yhdenvertaisuus oli aika tuntematon käsite. Puhuttiin tasavertaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja ihmisoikeuksista. Silloin oli vielä matkaa yhdenvertaisuuden tavoitteeseen. Mm. seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla oli vaikeaa, muun värisiä ihmisiä pidettiin lähes kummajaisina, romaaneja ei hyväksytty – näihin ryhmiin kuuluvien ihmisten työsyrjintä oli melko yleistä. Tästä tulisi liian pitkä lista joten en luettele sitä. En kerro tätä siksi, että haluaisin shokeerata vaan siksi, että tiedätte, että olen kokemusasiantuntija syrjinnässä ja yhdenvertaisuudessa.

Tänään lähes 40 vuotta myöhemmin järjestetään pride-kulkueita ja pride-tapahtumia. Ihmiset ovat runsain määrin ottaneet oikeutensa elää omaa elämäänsä avoimesti ja onnellisesti juuri sellaisina kuin ovat. Syrjintä on osin lientynyt paljon. Yhteiskunta sallii mm. ensi keväästä alkaen solmia avioliittoja kahden samaa sukupuolta olevien kesken. Yhdenvertaisuudessa on saavutettu paljon mutta paljon on vielä työtä jäljellä.

On todettava, että niiden ihmisten joukko, jotka ovat sisäistäneet yhdenvertaisuuden, on kasvanut todella paljon ja he myös uskaltavat sanoa mielipiteensä. Samalla kuitenkin julkisuudessa on paljon myös niitä jotka eivät halua yhdenvertaisuutta ja myös he uskaltavat sanoa mielipiteensä. Ääripäät ovat voimistuneet, mielipiteet ovat tulleet rajummiksi ja jotkut ovat myös ryhtyneet sanoista tekoihin enenevässä määrin.

Työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi meillä tekevät monet eri tahot ja ihmiset. Monet järjestöt ja kansalaisryhmät. Myös valtiovalta on huomannut, että yhdenvertaisuus ei toteudu suomessa niin kuin sen tulisi toteutua. Meillä on mm. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Tasa-arvovaltuutettu jotka tekevät avustajineen työtä näiden periaatteiden toteutumiseksi.

Yhdenvertaisuuden periaatteen toteutuminen tai toteutumattomuus vaikuttaa meihin kaikkiin, vaikka sitä ei omassa elämässään huomaisikaan. Eriarvoisuus on usein nurkan takana valmiina astumaan esiin. Monet meistä elävät sellaisessa illuusiossa, että omana yksilönä, omana perheenä on yhdenvertainen tilanteessa kuin tilanteessa. Kuitenkin on paljon myös niitä jotka koko ajan tietävät olevansa eriarvoisessa asemassa, kokevat syrjintää, kaltoinkohtelua, vähättelyä, uhkaa, sortoa ja ylipäätään huonoa kohtelua mitä moninaisempien ominaisuuksien ja ”syiden” vuoksi. En yritä pelotella kun sanon, että eriarvoisuus saattaa odottaa nurkan takana, enkä ole vainoharhainen. on vaan niin, että elämässä ei tarvitse tapahtua kuin yksi odottamaton asia, sairaus, rakastuminen vaikkapa islamilaiseen, syntyy vammainen lapsi, niin voi joutua kohtaamaan eriarvoisuutta koska nämäkin ovat noita ”syitä”. Eriarvoisuus on lisääntynyt sillä tavalla, että sen ilmenemismuodot ovat lisääntyneet. Tänään meillä on mitä erilaisimpia ihmisryhmiä, kansallisuuksia, eri uskontojen edustajia, joita syrjitään ja kohdellaan kaltoin.

Laitan nämä ”syyt” sitaatteihin aivan sen vuoksi, että nämä ”syyt” ovat aina keksittyjä, opittuja, opetettuja, perinteistä johtuvia ja ennakkoluuloihin ja vääriin tietoihin perustuvia. Hän joka eriarvoisuutta kohtaa ei koskaan ole itse ”syyllinen” kohtaamaansa syrjintään tai kaltoinkohteluun. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja ei mielenterveyden ongelmansa vuoksi ole syyllistynyt tai syyllinen mihinkään, mutta silti hän saa tutkimusten mukaan huonompaa hoitoa somaattisiin terveysongelmiinsa kuin vastaavassa tilanteessa oleva ns. psyykkisesti terve ihminen. Tämäkin on todellisuutta tänään, Suomessa, vaikka se tuntuisikin teistä uskomattomalta

Olen toiminut kymmenisen vuotta Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:ssä vertaistukihenkilönä, hallituksessa ja puheenjohtajana, olen jäsen myös Mielenterveyden keskusliiton valtuustossa. Olen aivan aitiopaikalla näkemään, kuinka mielenterveyspotilaita ja -kuntoutujia kohdellaan, minkälaista hoitoa he saavat ja millä tasolla hoito on. Kaikki ongelmat joita näen johtuvat hyvin usein yhdenvertaisuuden puutteesta ja väärästä suhtautumisesta.

Valitettavasti elämme vieläkin aikaa, jolloin mielenterveysongelmaista ihmistä helposti vähätellään, syyllistetään ja kohdellaan huonosti. Eivät kaikki sitä tee, mutta on liian paljon niitä jotka tätä tekevät. Oikeaa tietoa tarjotaan ja sitä on saatavilla kaikille jotka sitä haluavat. On kuitenkin liian paljon heitä jotka eivät tietoa edes halua tai eivät kykene sitä vastaanottamaan. Liian monet uskovat omiin vääriin kuvitelmiinsa ja pelkoihinsa. Kun Raumalle valmistui suunnitelmat ja rahoitus rakentaa Rauman Hyvän Mielen talo Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuulelle niin sen rakentaminen viivästyi naapuruston valitusten johdosta kolmella vuodella. Jotkut olivat sitä mieltä, että talon asukkaat ja kävijät, mielenterveyskuntoutujat, aiheuttavat häiriötä ja lähistöllä olevien talojen asuntojen arvo laskee. tutkimustenkin mukaan monet ajattelevat, että mielenterveyskuntoutujan tuleminen naapuriksi laskee asunnon arvoa, aiheuttaa häiriötä tai jotain vaaraa. Heitä myös pelätään aivan turhaan. Oikean tiedon omaksuminen olisi todella tarpeen ja hyväksi.

Mielenterveysongelmaiset ihmiset ovat usein arkoja, hiljaisia ja oppineet vetäytymään helposti pois yhteisöstä. Tästä syystä yksinäisyyttä on paljon. Hoito on yleensä hyvää ja sen tehokkuuteen pyritään. Hoidon saaminen voi kuitenkin usein olla hankalaa ja työlästä. Näinä säästämisen ja ns. tehostamisen aikoina, myös mielenterveyshoidon saatavuus on heikentynyt ja hankaloitunut.

Tavallinen, normaali ihminen on mielestäni käsitteenä vain mielikuva. Oikeasti me olemme kaikki niin erilaisia, omituisia, omine tapoinemme, käyttäytymissääntöinemme ja ulkonäkömme kanssa, että tuota tavallista ihmistä ei edes ole olemassa.

Erilaisuus ja erilaiset ihmiset ovat mm. kansainvälistymisen ja nykyisen pakolaisuuden johdosta lisääntyneet voimakkaasti. Erilaisuus on lisääntynyt myös sitä kautta että me ”tavalliset” suomalaisetkin uskallamme olla aivan erilailla yksilöllisiä kuin menneinä aikoina. Me ilmaisemme itseämme erilailla kuin ennen. Tämä on iloinen ja hyvä asia. Tällainen yhteiskunnan ja yhteisöjen muuttuminen on käsitettävä ja ymmärrettävä rikkautena

Yhteiskunnan muuttuminen ei missään tapauksessa saa tarkoittaa eriarvoisuuden lisääntymistä. Me emme saa päästää tilannetta kehittymään niin, että eriarvoisuus ja syrjintä lisääntyisi. Yhteiskuntarauhan ja hyvän elämän tavoitteleminen on varmasti meidän kaikkien tavoite. siihen päästään vain sillä, että tulemme toinen toistemme kanssa toimeen. Hyväksymme erilaisuuden ja hyväksymme yhdenvertaisuuden niin käsitteenä kuin kaikissa toimissamme.

Kuten aiemmin sanoin niin ääripäät ovat yhteiskunnassa voimistuneet. On niitä jotka eivät hyväksy yhdenvertaisuutta. Erilaiset sosiaalisen median kanavat antavat heille kanavan olla esillä, antaa äänensä kuulua. Ilmiönähän on nykyään mm. nimetön kirjoittelu joka hävyttömyydessään voi mennä aivan äärimmäisyyksiin. Samoissa medioissa ovat esillä myös toisen mielipiteen omaavat. Esiinnytään omilla nimillä ja tuodaan ilmi hyväksyntä ja yhdenvertaisuuden periaate. Hyväksytään erilaiset, eri väriset, eri uskontoja ja yhteiskuntia edustavat ihmiset yhdenvertaisina itsemme kanssa. Pidetään erilaisuutta rikkautena ja arvokkaana asiana.

Sinänsä sosiaalinen media on mielestäni hyväksyttävä hyvänä asiana. Se poistaa yksinäisyyttä, tutustuttaa ihmisiä uusiin erilaisiin ihmisiin. Somessa voi jakaa tietoa ja käydä mielenkiintoisia keskusteluja. Tätä kautta sosiaalinen media myös edistää yhdenvertaisuutta. On vain hyvä, kun ihmisten sosiaalinen piiri laajenee, samalla laajenee erilaisuuden hyväksyntä. Sosiaalinen media kehittyy huimaa vauhtia ja yhteydenpito kuin myös samalla tiedonsaanti helpottuu. Tällainen kehitys on hyvä. Mitä enemmän on tietoa, sitä vähemmän on ennakkoluuloja, näin myös yhdenvertaisuudella on mahdollisuus edistyä.

Mutta missä on ns. hiljainen enemmistö? onko sitä olemassa!

Minä haluan uskoa, että tuo hiljainen enemmistö on olemassa hyvänä asiana. haluan uskoa, että myös hiljainen enemmistö ajattelee hyvää ja on oppinut hyväksymään nykyisen kehityksen yksilöllisyyteen ja erilaiset ihmiset. Hiljainen enemmistö, eli me tavalliset ihmiset emme usein edes ajattele asiaa. Erilaisia ihmisiä vain on ja sillä hyvä.

Näin yhdenvertaisuudella on hyvä pohja edistyä ja voimistua. Minä säilytän unelmani yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja toivon teille kaikille hyvää.

Luca Nordfors

puheenjohtaja

Rauman MTY Friski Tuult ry

 

Mielenterveysviikon teemana on kysymys – Oletko sinut?

 

Hyvä kysymys. Olemmeko sinut itsemme, läheistemme ja ympärillämme olevien ihmisten kanssa. Hyväksymme ihmisten moninaisuuden sen kaikissa mahdollisuuksissa.

Oletko sinä sinut kannattamasi yhdistyksen, sen tavoitteiden ja toiminnan kanssa?

Tule sinuiksi ja ota paikkasi toiminnassa, sinua tarvitaan! Tule mukaan ryhmätoimintoihin, tule mukaan vapaaehtoiseksi ja tule päättämään yhteisistä asioista. Yhdistyksen arvo ja oikeutus on sen jäsenissä, juuri sinussa. Yhdessä me sinuiksi tulleet jäsenet teemme toiminnasta monipuolista ja aikaansaavaa niin, että kaikki voivat viihtyä, saada vertaistukea ja vaikuttaa.

Aivan kohta on yhdistyksen syyskokous. Se on hyvä tilaisuus tulla mukaan vaikuttamaan ja olla yksi meistä. Jos et ole ”kokousihminen” niin anna hieman aikaasi ja taitojasi tulemalla muuten toimimaan. Jos haluat tulla sinuiksi mutta et tiedä mitä tekisit yhdistyksessä niin ota yhteyttä ja kysy, jokaiselle löytyy paikka vaikuttaa ja osallistua.

Odotan puheluasi ja sähköpostiasi ja vielä mieluummin odotan sinua käymään, me kaikki odotamme! Ole sinut ja tule sinuiksi.

Luca

puh.040 701 6026

luca.nordfors@friskituult.fi

 

Puheenjohtajan (Luca Nordfors) avauspuhe yhdistyksen 27-vuotisjuhlissa 7.9.2015

Tervetuloa teille kaikille aktiivisille jäsenille tähän Friski Tuulen 27-vuotis juhlaan.

Me elämme yhdistyksessä aktivoitumisen ja osallistumisen aikakautta joka alkoi jo kolmisen vuotta sitten. Toiminta on kehittynyt ja laajentunut. Samalla olemme entistä enemmän mukana sidosryhmien toiminnoissa ja toimintojen kehittämisessä mm. kokemusasiantuntijoina.

Aktiiviset jäsenet ovat avain asemassa toiminnan onnistumisessa ja kehittämisessä. Aktiiviset jäsenet, te täällä nyt ja monet muut, ovat yhdistyksen voima kaikissa toiminnoissa. Ensi vuosi tullee olemaan osallistamisen teemavuosi. Osallistamisella haluan kaikkien jäsenten aktivoitumista tavalla tai toisella yhdistyksen toimintaan. Tämä on alkanut jo tänä vuonna yhteisten kaikille avointen strategia- ja jäsenten ääni kuulumaan- palavereiden muodossa. Näitä tullaan jatkamaan ja minä pyydän että, haluatte olla aktiivisesti kehittämässä meidän yhdistystä. Strategia palavereita on jo pidetty ja jäsenten ääni kuulumaan palaverit alkavat 5.10 klo. 13.30.

Toivon vilkasta aktiivisuutta myös ryhmien toiminnan osalta. Meillä on mm. uusi Viestintäryhmä johon mielellään saa tulla mukaan, erityisesti toivon löytyvän artikkelien kirjoittajia ja tiedottamisesta kiinnostuneita jäseniä. Meillä alkaa uusia ryhmiä, kuten Aikuisten- ja ikäihmisten Mielenhyvinvoinnin kerho ja muitakin ryhmiä.

Terve-elämä on ensi vuoden kantava ajatus toiminnassa. Yhdistyksessä järjestetään mielenkiintoisia luentoja terveen elämän teeman puitteissa. Terveen elämän teemoja ovat mm. Itsetunto, itsearvostus, kiinnostus yhteiskunnasta, sairauden hyväksyminen jne.

Näkymämme rahoittajien suhteen ovat hyvät. Sekä RAY, että Rauman kaupunki ovat tukijoitamme joten tämä toiminnan perusta, rahoitus, on kunnossa.

Tänään juhlitaan ja pidetään hauskaa yhdessä. Viihtykää ja nauttikaa hyvästä seurasta, ohjelmasta ja pöydän antimista. Ollaan samalla onnellisia meidän hienosta- ja aikaansaavasta yhdistyksestä.

 

Rauman Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry juhli 27 vuotiasta taivaltaan 40 jäsenen voimin.

 

Rauman MTY Friski Tuult ry:n 27v. juhlat järjestettiin 7.9.2015 Toimintakeskus Merituulen tiloissa Raumalla. Juhlat alkoivat iloisissa tunnelmissa puheenjohtaja Luca Nordforssin avauspuheella jota kuunteli 40 hengen juhlaväki. Puheessaan Luca kiinnitti huomiota mm. ensi vuoden teemaan: Osallistaminen, jäsenten ääni kuulumaan ja Terve elämä -teemaan ensi vuoden kantavina asioina. Taloudellisen tilanteen hän kertoi olevan vakaalla pohjalla. Hän kiitti kaikkia jäseniä aktiivisuudesta ja osallistumisesta aina vain monipuolistuviin ja kehittyviin yhdistyksen toimintoihin.

Juhla alkoi Vuoden Vapaaehtoinen- Tunnustuksen jakamisella. Tänä vuonna Vuoden Vapaaehtoiseksi tuli valituksi Marja-Riitta Laurila. Marja-Riitta on monella tavalla aktiivinen yhdistyksen koulutettu vertaistukihenkilö. Hän on aina valmis auttamaan yhdistyksessä, hän on jämpti ja pitää sanansa aina. Marja-Riittaan voi aina luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Hän on myös toiminut asukkaan tukihenkilönä nyt toista vuotta.

Toisena mutta ei vähäisempänä puheenjohtaja ojensi Mielenterveyden Keskusliiton myöntämän 15 vuoden hopeisen mitalin toiminnanjohtaja Päivi Lavoniukselle 15 vuoden vapaaehtoisen mielenterveystyön hyväksi tehdystä työstä. Mitalin luovutussanoissa puheenjohtaja mainitsi Päivin aina auttavan ja tukevan vapaaehtoisia heidän työssään, ohjaavan, kannustavan ja tarvittaessa myös tiukasti ohjaavan toiminnassa mukana olevia. Hän myös auttaa jäseniä ja pitää huolen siitä, että toiminta on tasapuolista kaikkia jäseniä kohtaan.  Hän pitää toiminnan hyvässä kunnossa ja on avainasemassa toimintaa kehitettäessä.

Juhla jatkui Kari S. ja Mikko K. musiikkiesityksellä. Tämän jälkeen siirryttiin pöydän antimiin. Ruokana tarjoiltiin todella maittavaa Lapskoussia, raumalaista perinneruokaa lisukkeiden kera.

Ruokailun jälkeen Kielo Lannet esitti Laulun ja lausui oman runonsa juhlaväelle. Tämän jälkeen Ari Olkkonen esitti katkelman Tankki täyteen televisiosarjasta. Seuraavana oli vuorossa Tietokilpailu johon hallituksen jäsenet eivät saaneet osallistua. Tietokilpailun voittivat tasapistein Kari S. ja Harri S., joten päävoitto arvottiin. Pääpalkinnon, 27 euron ostokortin sai Harri ja toisen palkinnon, suklaarasia, sai Kari.

Nyt olikin vuorossa ihana kermakakku ja kahvi. Kahvin ja kakun tarjosi Y-Säätiö. Keittiönhoitajat -Päivi Lavonius ja Saku Lehtoranta -  eivät säästelleet tarjoilussa vaan kakkua sai ”mahan täydeltä”

Iloisesta illasta ja lämpimästä tunnelmasta nauttinut juhlaväki alkoi pikkuhiljaa siirtyä kotiinpäin. Kaikesta näkyi, että jokaisella oli hyvät tunnelmat poistuessaan. Juhlien palaute olikin kiittävää ja kehuvaa.

Ensivuonna uudestaan.

10.9.2015 Luca Nordfors

MITÄS PORUKKAA NE MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT SITTEN ON?

 

Mielenterveyden häiriöitä on lukemattomia erilaisia. Vakavimpia ovat erilaiset psykoosit, skitsofrenia ja vakavat persoonallisuushäiriöt. Masennus eri-asteisena on yleisin mielenterveyden häiriö.

Nykyisin suurinta osaa mielenterveyden häiriöistä hoidetaan avohoidon keinoin, erilaisilla terapioilla ja lääkkeillä. Näillä metodeilla mielenterveyden häiriöt saadaan pidettyä niin hyvin hallinnassa, että sivullinen ei niitä edes huomaa. On tietysti myös henkilöstä havaittavia mielenterveyden ongelmia. Joillakin henkilöillä voi olla esimerkiksi pakkoliikkeitä ja pakkoajatuksia jotka näkyvät heidän käytöksessään. Mitään tällaisia oireita ei pidä pelästyä. Oireet ovat yleensä vaarattomia ja ne ovat vain henkilön sen hetken kuntoutumistasoon liittyviä ominaisuuksia. Tietysti voi ilmetä myös sellaisia oireita jotka vaativat hoitoa ja hoidon tarkistamista. Usein tällaisessa tilanteessa ihminen itsekin huomaa oireilunsa muuttuneen ja hän hakeutuu itse hoitajan tai lääkärin puheille.

Mielenterveyden ongelmat eivät tee ihmistä tyhmäksi. Kaikki vanha opittu pysyy mielessä tai palautuu mieleen kuntoutumisen edetessä. On paljon mielenterveyskuntoutujia jotka voivat ongelmastaan huolimatta olla työelämässä aivan normaalisti, toimia taiteilijoina, kirjailijoina, muusikkoina jne. Kuka tahansa ihminen voi kohdata mielenterveyden ongelman. Mielenterveysongelmia on kaikenlaisissa ihmisissä kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Minä itse olen 13 vuotta sitten sairastanut vakavan masennuksen. Olen siis itse myös mielenterveyskuntoutuja. Olen vuosien myötä kuntoutunut niin, että teen täysipainoisesti puheenjohtajan työtä vapaaehtoisena, olen aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa ja politiikassa. Olen kyllä ”vammautunut” tuon sairastamani masennuksen takia niin, että olen työkyvyttömyys eläkkeellä. Kuitenkin olen saanut toimintakykyäni niin paljon takaisin, että nykyisten tehtävien hoitaminen onnistuu mainiosti. Puheenjohtajan toimen ohella toimin henkilökohtaisena vertaistukihenkilönä, kokemusasiantuntijana ja -kouluttajana. Kaikki toimeni teen vapaaehtoistyönä joten voin itse suunnitella työn tekemisen ja työntekoajat itselleni ja jaksamiselleni sopiviksi.

Edustamani yhdistys toimii täysin vertaistuen aatteella jossa samantapaisia ongelmia kokeneet ihmiset tukevat toisiaan moninaisin tavoin. Meillä on iso joukko koulutettuja vertaistukihenkilöitä erilaisissa tehtävissä mm. henkilökohtaisina tukihenkilöinä asukkaille, ryhmänvetäjinä, päivystäjinä.

Vielä nykyäänkin suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on toisinaan vääristynyttä, pelokasta ja syrjivää. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että on valitettavasti viimeajoiltakin tapauksia jossa mieleltään häiriintynyt henkilö on tehnyt ”hirmutekoja”. Ne ovat kuitenkin yksittäistapauksia ja poikkeuksia. Näistä tapauksista ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä mielenterveyskuntoutujiin. Mielenterveyskuntoutujat ovat yhtä vaarattomia kuin ihmiset yleensäkin.

Kun kohtaatte vapaaehtoistyössänne mielenterveyskuntoutujan, niin suhtautukaa häneen aivan normaalisti, avoimesti, ystävällisesti ja kiinnostuneesti.

Luca Nordfors

(Luento Porin Sininauha ry:n vertaistukihenkilöiden koulutustilaisuudessa 25.03.2013)